Automatisoimalla parannetaan laatua, kasvatetaan volyymia tai lasketaan kustannuksia

Antto Shemeikka

Pelkästään automaation ja digitaalisuuden trendikkyyden vuoksi ei toimintoja tai työvaiheita kannata automatisoida. Yrityksessä tulee miettiä, mitä halutaan tavoitella, mikä oma asema markkinoilla on ja mikä on kehityksen sekä tuottavuuden kannalta oleellista.

Mietintätyön voi aloittaa pohtimalla esimerkiksi, kuluuko aikaa asiakastapaamisesta tai tilauksesta toimitukseen turhan paljon. Tällöin ratkaisuna voi olla se, että myyjä tekee jo asiakkaalla ollessaan tilauksen suoraan tuotantolinjalle. Neuvotteluissa istuvalle myyjälle näkyy tuotannosta jatkuva tilannetieto siitä, saadaanko tuotetta haluttu määrä, halutussa ajassa ja halutuilla kustannuksilla.

Myyntiprosessissa tiedetään koko ajan, mikä on tuotteiden saatavuus, kustannus ja mitkä ovat ennakoidut katteet. Täysin mahdollista, ja vaatii vain jonkun verran vertikaalista intgraatiota järjestelmien väillä.

Samoin automaatiolla voidaan saada vaikkapa yrityksen EBIT näkymään reaaliaikaisesti kaikille työntekijöille tai tuotantolinjojen tehokkuus niistä vastaaville päälliköille. Tämä voi toki aiheuttaa paineita, mutta voi myös aikaansaada tervettä kilpailua esimerkiksi tuotantolinjastojen kesken.

Toisaalta automatisaatiolla voidaan hakea laadun stabiloimista, palvelukyvyn nostoa tai volyymien kasvua, kun halutaan kasvaa markkinoilla. Automatisoimalla joitain työvaiheita, on usein mahdollista saada myös kapplehintaa alas, jos oma tuotanto on liian kallista saavutettavissa olevaan markkinahintaan verrattuna. Tätä kautta on lähiaikoina voitu iloita joidenkin tuotantojen kotiuttamisesta takaisin kotimaahamme.

Kaiken aikaa tulee siis miettiä tuotannon ja tekemisen kokonaisprosessia: mitä pidemmälle haluaa automatisoida, sitä paremmin tulee ymmärtää, mikä on omassa markkinatilanteessa oleellista ja mikä oikeasti palvelee businesta eli tuottaa hyötyä.

Automatisaatio avuksi terveydenhuollon palvelukyvyn nostoon – less steps, more care

Henkilöstönäkökulmasta katsottuna automatisaatiolla on mahdollisuus korvata ihmistä fyysisesti kuormittavia tehtäviä, mikä luonnollisesti parantaa ergonomiaa.

Terveydenhuoltopuolella automatisaation avulla on mahdollisuus nostaa palvelukykyä olemassaolevilla resursseilla. Tällöin mietitään, mitkä työvaiheet voidaan hoitaa vaikkapa erilaisilla kuljetinjärjestelmillä tai mobiiliroboteilla. Kun mekaanisia työvaiheita korvataan automaatiolla, voi hoitaja keskittyä omaan erikoisalaansa eli potilastyöhön – less steps, more care.

Yhteiskunnallisesti tulisi Suomessakin puhua ”veronnosto vs. palvelutaso” -keskustelun sijaan sairaaloidemme automaatioasteesta sekä siitä, miten huippukoulutettujen sairaanhoitajiemme ja muun sairaalahenkilöstön aikaa saidaan vapautettua tärkeimpään eli potilastyöhön. Olisko automaatiosta tähän apua? Puuttuuko kuitenkin poliitikoiltamme näkemystä aiheeseen, vai mistä johtuu, että Suomi on jäämässä vertailumaiden jälkeen?  

Ensisijaisesti hyötyjä, ei vain tehostamista

Automatisaatiota suunniteltaessa tehostamisnäkökulma ei ole välttämättä parhain tai edes oleellisin. Automaatiolla on syytä tavoitella ensisijaisesti hyötyjä. Hyötyjä ihmisille, yhteisöille ja yrityksille. Automatisaatioinvestointien tuomien hyötyjen näkyminen käytännössä riippuu esimerkiksi siitä, haetaanko automatisaatiolla laatua, volyymiä tai vaikkapa kustannusten alenemaa. Mutta oleellista kaikissa tapauksissa on, että hyödyt alkavat näkyä jo ensimmäisestä päivästä alkaen, ne realisoituvat hyvin pian.

Lisäksi on hyvä muistaa, että automatisaatio ei automaattisesti tarkoita yhtään sen enempää riskiä kuin muutkaan toimintatapojen muutokset. Riskianalyysi tulee toki tässäkin tapauksessa tehdä. Mahdollisia riskejä voidaan minimoida esimerkiksi kahdentamalla laitteistoa. Tai niitä voidaan kontrolloida vaikkapa huoltoylläpitosopimuksilla, jolloin toimittajalla on jatkuvasti suora yhteys laitteeseen. Ja robotti ei ainakaan lähde paremman palkkatarjouksen perässä naapurille töihin.

Missä automatisaatio voisi auttaa sinua?

Esimerkkejä automatisaatiolla saavutettavista hyödyistä on monia, ja ne riippuvat siitä, mitä halutaan tavoitella, eli missä nähdään eniten lisähyötyä omia asiakkaita ajatellen. Kun organisaatiossa on selvitetty, mistä ne oman toiminnan pullonkaulat löytyvät, tai mitkä asiat tyrehdyttävät kilpailukykyä, valitaan merkittävimmät tekijät ja automatisoidaan ne mahdollisimman pikisesti. Vaikka vaiheittain, kuormittavimmat ja eniten hyötyä tuottavat osiot ensin.

Ei pidä myöskään pelästyä, mikäli hyödyt vaativat eri järjestelmien tuottaman tiedon integrointia. Oleellista on aloittaa nyt.

Automatisaatio sopii kaikkialle, haastaisinkin jokaisen miettimään omaa juttuansa. Missä automaatiosta olisi minulle hyötyä? Organisaatiossa ja eritoten omissa asiakkaissa tiedetään parhaiten, mitkä asiat omassa tuotannossa tai toiminnassa tökkivät. Näiden automatisointiin kannattaa uhrata muutama hetki ja ajatus, tässä prosessissa autamme mielellämme.

Kappale- ja prosessiautomaatioteknologioiden väliin syntynyt uusi hybridisektori

Teollisuusautomaatio on kehittymässä seuraavaan, älykkään automaation vaiheeseen. Samaan aikaan perinteisen kappale- ja prosessiautomaatioteknologioiden väliin on jo syntynyt uusi hybridisektori automaatioteknologialle, jota voidaan hyödyntää menestyksekkäästi molemmissa teollisuuksissa.  

Antto Shemeikka

Kirjoittaja toimi vuoteen 2019 asti Algol Technicsin Business Unit Directorina.